Kyky muuttua ja kehittyä muita nopeammin on yritykselle game changer. Se joka oppii nopeiten, syö ajan kanssa elävältä sen, joka osaa eniten. Muutos lähtee johtamisesta ja asenteista. Muutoskyvykkyys on myös taito, jota yksilöt voivat opetella ja se voidaan saada osaksi yrityksen organisaatiokulttuuria. Lähtökohtana edellytetään yhteistä näkymää tulevaan – jaettuja tavoitteita ja strategiaa niiden saavuttamiseksi. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä maalit siirtyvät jatkuvasti. Voittava toimintamalli edellyttää siksi ketteryyttä. Monivuotisissa muutoksissa kukaan ei tiedä hankkeen alussa miten asiat lopulta ratkeavat parhaalla tavalla. Ketterä pääsee parhaaseen lopputulokseen. Mukautuminen ja joustavuus realiteettien edessä, tilannetajuinen johtaminen, antaa mahdollisuuden ketteryyteen ja kilpailuetuun. Yritysmaailman kilpailu toisinaan emuloi evoluutioteoriaa. Charles Darwinin sanoin:
It is not the strongest of the species that survive but the one most responsive to change.
Liiketoiminnassa kaikki onnistuu, muutoskin, kun henkilöstö saadaan innolla mukaan toteuttamaan yhteistä päämäärää. Muutosjohtaminen on toimintaympäristön muutosten kiihtyessä yritysten tärkeimpiä kilpailutekijöitä toimialasta riippumatta. Harward Business Review:n artikkelissa (linkki jäljempänä) nostetaan esiin hyviä oppeja siitä, kuinka yritys johdetaan läpi muutoksesta voittajana.
Muutos myös ahdistaa. Psykologinen turvallisuus on antibiootti ahdistusta vastaan. Se vaatii johdonmukaisuutta kulmahuoneissa. Johdonmukaisuus syntyy uskollisuudesta pitkän aikavälin tavoitteille ja perustavalaatuiselle arvopohjalle. On asioita joiden äärellä ei kannata tehdä kompromisseja, kuten kasvu ja liiketoiminnan kannattavuus, ihmisten kunnioittava kohtelu, hyvät liiketavat ja yhteiskuntavastuun kantaminen.
Muutoskykyisin voittaa ja kaikki haluavat kuulua voittavaan joukkoon.
HBR:n artikkelin top 3 voittavaa ominaisuutta:
Realismi ja nöyryys työmäärän edessä. Tärkeisiin hankkeisiin kannattaa investoida aikaa enemmän kuin välttämättömin ja koordinoida hankkeiden toteutus keskenään, jotta kokonaisuus toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Kohtuuttomat odotukset pahimimmillaan kyynistävät organisaation.
Ymmärrys henkilöstön todellisesta muutoskyvykkyydestä. Muutokseen osallistuvat tekevät usein samaan aikaan päivittäistä työtään. Muutos tuo monelle energiaa – kuitenkin myös kuluttaa sitä. Ei ole järkevää olettaa kaiken onnistuvan oman toimen ohella ilman lisäresursseja.
Henkilökohtainen motivaatio ratkaisee. Jos tavoite puhuttelee henkilöstöä – työntekijät menevät läpi mistä tahansa. Ellei yhteinen tavoite kiinnosta – hanskat tippuvat. Johtamisessa on hyvä lähteä siitä että muutoksen keihäänkärkenä työskentelevät sitoutuvat uuteen normaaliin ensimmäisinä itse. Johto etunenässä.
Koko artikkelin löydät täältä.
