Päätöksenteko on helppoa. Erityisesti niiden hyvien, perusteltujen ja lopputuloksiltaan tavoitteidenmukaisten päätösten tekeminen.
Etenkin, kun tarkastellaan poikkeuksellisen kyvykkäiden yksilöiden edellytyksiä tehdä nerokkaita ratkaisuita ilmiömäisen osaamisen, kirkkaan näkemyksen ja kiistämättömien faktojen turvin vailla epäsymmetrisen informaation, ristiriitaisten intressien, omien ajattelun vinoumien tai päätettävien asioiden paljouden ja niiden keskinäisen kompleksisuuden tuomaa epävarmuutta…
…aivan. Ehkä voimme kuitenkin todeta, että objektiivisesti onnistuneiksi arvioitujen päätösten tekeminen voi olla kinkkistä hommaa itse kullekin meistä erinäisistä syistä. Neroiksi leimattujenkaan säästymättä haasteilta ja virheiltä – itse asiassa useinkin juuri tästä em. neroudesta johtuen.
Tämän lyhyen ajatustenherättäjäksi tarkoitetun kirjoituksen innoittajana toimi hiljattain lukemistooni ottamani David Robsonin teos Älykkyysloukku – Miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Kirjassaan Robson kuvaa elävin esimerkein mm. monilla perinteisillä mittareilla ja testeillä tarkasteltuina hyvin älykkäiksikin luokiteltujen henkilöiden tyhmiä ajattelun ja päätöksenteon virheitä.
Robson esittelee ansiokkaasti tieteelliseen tutkimukseen ja teoreettisiin viitekehyksiin nojaten inhimillisiä ilmiöitä ja malleja ajattelusta ja päätöksenteosta. Hän auttaa tekemään näkyväksi ja paremmin tunnistettavaksi erilaisia tilanteita ja käyttäytymismalleja, joiden tiedostaminen ja tunnistaminen voi auttaa jalostamaan omaa päätöksentekoa. Vastaavasti, erilaisten ajattelun virheiden kääntöpuolena Robson käsittelee myös konkreettisia malleja ja työkaluja viisaamman päätöksenteon tueksi. Teoksessa omilla ammatillisilla urillaan meritoituneet henkilöt aina Albert Einsteinista Angela Merkeliin tarjoavat herkullisia esimerkkejä miten päätöksentekoprosessimme voi joko huomaamattamme vinoutua tai vastaavasti tiedostaen jalostua.
Suosittelen lämpimästi työkseen päätöksiä tekeviä suorittamaan kevään kunniaksi oman ja työyhteisönsä ajattelun tuulettamista ja tietoista tutkiskelua. Mitä vakiintuneemmaksi oma asema jonkin asian asiantuntijana tai ”guruna” muodostuu, sitä suositeltavampaa olisi ajoittain pysähtyä reflektoimaan omaa ajatteluaan, päätöksentekoaan ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Älyllisen nöyryyden harjoittaminen voi hyvinkin auttaa välttymään usein hyvin yksinkertaisilta haksahduksilta ajattelun virheisiin ja edesauttaa uuden oppimista.
Aiheen tiimoilta heräävää rakentavaa ajatustenvaihtoa tai niiden vastuullasi olevien liiketoimintapäätösten tekemistä tukevan tiedon keräämistä koskien suosittelen olemaan yhteydessä jatkokeskusteluiden käynnistämiseksi.
Päättäväistä päivää kaikille!
