Rekrytointi on tapahtumaketju varsin yksinkertaisia asioita. Monimutkaisuus syntyy monien yksinkertaisten asioiden vuorovaikutuksesta keskenään. Helpoimmillaan rekrytointi tapahtuu hyvin yksinkertaisesti ja nopeasti, vaikeimmillaan kuu ei ole oikeassa asennossa juuri koskaan.
Digitalisaatio muuttaa väkisinkin tapaa tehdä rekrytointeja ja hakea työtä. Yhä enemmän vastuu aktiivisuudesta siirtyy kandidaatilta yritykselle ja sopivien osaajien metsästämiseen ollaan valmiita uhraamaan aikaa ja rahaa. Saatavilla olevan tiedon määrän rajahyöty kääntyy laskuun, jolloin voittaja ei olekaan se, jolla on eniten tietoa. Kisaamme lopulta siitä, kuka osaa käyttää tietoa parhaiten hyödykseen.
Rekrytointeja ja varsinkin suorahakuja tehdään toistaiseksi vanhalla käsityöläisperinteellä – näin tuskin on enää kauaa. LinkedIn on muuttanut monen käsitystä rekrytoinneista, eikä aina parempaan suuntaan. Äänekkäin menestyy omaan aktiivisuuteen nojaavissa kanavissa, mutta kyseessä ei silti välttämättä ole taidoiltaan tai ominaisuuksiltaan paras tehtävään. Onkin vaarallista nojautua vain yhden tietolähteen varaan. Tee siis työsi hyvin, et voi piiloutua. Tekoälyn käyttö rekrytoinneissa voi tulevaisuudessa pelastaa hakijat inhimilliseltä erheeltä tai asenteelliselta rekrytoijalta. On kuitenkin tiedossa tapauksia, joissa AI ei toiminut optimaalisesti, vaan esimerkisi sorsi naispuolisia hakijoita. Olemme kuitenkin aivan kehityksen alkumetreillä ja monia lastentauteja on odotettavissa,
Rekrytoinnin epäsuorat kustannukset ovat edelleen vaikeasti hahmotettava ja vaikeasti laskettava asia. Ehkä sen vuoksi ala on kulkenut digitalisaation jälkijunassa. On vaikea laskea tarkasti mitä rekrytointi omin voimin maksaa, eikä siihen sen vuoksi ole investoitu (ks. vaikkapa Jannen blogi aiheesta). Suurin osa rekrytointeja tukevasta teknologiasta tekee edelleen sitä, minkä koneet tekevät parhaiten: murskaa suuria määriä yksinkertaista dataa.
Käytössä oleva tekoäly oppii koko ajan, eikä sitä tarvitse jatkuvasti opettaa oppimaan. Kuitenkin tekoälyä myyvien yritysten markkinointipuheet ovat silti vielä maltillisia. Näiden osalta tekoälystä puhutaan lähinnä apurina, näkökulman tuojana ja ehdotusten tuottajana. Tunneälystä ja hiljaisen tiedon tuottamisesta vastaa edelleen harjaantunut ihminen. On hyvä välttää tuudittautumasta siihen, että osaamistani on vielä hankala hoitaa koneen avulla. Näköpiirissä on jo keinoälyn toteuttamia rekrytointeja, joissa ihmistä tarvitaan lähinnä työkaveriksi.
Ennustan itselleni työttömyyttä 10 v. sisällä nykyisen kaltaisessa suorahakutoiminnassa.
Pitänee hypätä junan kyytiin.
