Coaching apuna organisaatioiden tuottavuuteen ja yksilöiden parempaan työnhallintaan ja hyvinvointiin.
Coaching apuna esihenkilö- ja johtamistyössä, sekä sen hyödyt ovat paljon puhuttu aihe, joka kiinnostaa organisaatioissa koko ajan enemmän ja enemmän.
No mitä coaching on?
Coaching on yksinkertaistettuna prosessi, jossa asetetaan asiakkaalle henkilökohtaiset tavoitteet saavutettavaksi työelämän haasteisiin tai tavoitteisiin liittyen. Näitä tavoitteita lähdetään coachin tuella saavuttamaan kartoittamalla nykytilannetta ja mahdollisuuksia tavoitteiden edistämiseksi, luomalla toimintasuunnitelma ja seuraamalla sen edistymistä aktiivisesti. Avointen, coachaavien kysymysten kautta valmentaja auttaa asiakastaan löytämään realistisia vaihtoehtoja ja ammattitaitoisten ohjausmenetelmien avulla coach tukee asiakastaan toimintasuunnitelman toteuttamisessa ja hyvien käytänteiden viemisessä arkeen. Coachingin vaikuttavuuden on suomalaisissa opinnäytetöissä tutkittu perustuvan mm. juuri menetelmän henkilökohtaiseen luonteeseen, tavoitteisiin sitoutumiseen ja menetelmän päämäärätietoisuuteen sekä sen luomaan jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksiin (Hietanen, 2012 ja Hatanpää 2017). Tavoitteet luodaan realistisesti ja sellaisiksi, jotka on mahdollista saavuttaa ja joilla on selkeä vaikutus työn arkeen ja sujuvuuteen.
Tavoitteet voivat usein tuntua aluksi suuriltakin, mutta esimerkiksi puolen vuoden mittaisella coaching-matkalla moni asia on hyvinkin saavutettavissa, kun iso tavoite pilkotaan pienempiin osiin. Esimerkiksi eräs coachaamani markkinointialalla toimiva johtaja kuvasi viimeisessä tapaamisessamme asiaa näin:
”Ensimmäisessä tapaamisessa asetetut tavoitteet tuntuivat todella kaukaisilta ja olin hieman epäileväinenkin niiden sekä koko prosessin vaikuttavuuden suhteen. Kuitenkin oli valtavan hienoa tapaamisten kuluessa huomata, miten paljon edistyin ja miten tavoitteet saavutettiinkin askel kerrallaan syksyn aikana. Ja nyt yhtäkkiä huomaan olevani jo saavuttanut ne kaikki, työarkeeni on löytynyt uudet työkalut ja toimintamallit ja asiat tuntuvat paljon selkeämmiltä monin osin.”
Hänelle olimme prosessin aluksi luoneet suunnitelman uuden, isomman vastuuroolin haltuunottoon, tiimin vuosikellon ja tehtävien selkeyttämiseen sekä oman esihenkilöroolin kirkastamiseen, ja puolen vuoden aikana, kuuden tapaamisen kautta ne saavutettiin.
Hyvien toimintamallien ja uusien käytänteiden vieminen arkeen tapaamisten välillä, onkin coaching-prosessissa tärkeässä roolissa. Meistä kuka tahansa voi lukea kymmeniä, vaikka satoja, johtamisoppaita, kuunnella podcasteja ja opetella teesejä. Mutta jos ei niistä löydettyjä oppeja ja työkaluja vie omaan arkeen ja juurruta omaan toimintaan, ei niistä ole mitään hyötyä itselle. Muuta kuin, että voi kuulostaa kirjaviisaalta keskusteluissa.
Me kaikki myös useimmiten tiedämme jo valmiiksi kyllä, millaisia ne hyvät käytänteet, toimiva esihenkilötyö, tehokas ajanhallinta ja kokonaisvaltainen työnhallinta olisi, mutta oma arki voi keskittyä ad hoc -maisesti tulipalojen sammutteluun, jolloin aika ja mahdollisuudet näihin asioihin syventymiseen ja pohtimiseen on vähissä. Coaching-prosessissa yksi tärkeä ominaisuus on myös rauhallinen, luottamuksellinen keskustelu, aika ja tilaisuus pysähtyä oman itsensä ja oman työnsä sekä sen tekemisen tapojen äärelle. Myös coachin lempeän jämäkkä ohjaus ja totuudenmukaiset check pointit matkan varrella auttavat asiakasta kulkemaan johdonmukaisesti kohti tavoitteita ja toteuttamaan luotua suunnitelmaa. Kovasti tulipalojen sammutteluun työssään aiemmin keskittynyt työnjohtopositiossa työskentelevä esihenkilö totesikin palautteessaan vasta, että ”sillä, että seurasit aktiivisesti edistymistäni ja sitä, onko puheillani ja lupauksillani ns. katetta, oli valtava, positiivinen eteenpäin potkiva voima”.
Mitä hyötyä coachingista on?
Kuten edellä mainitsin, coaching auttaa asettamaan ja saavuttamaan omaan työhön relevantteja tavoitteita, pysähtymään ja reflektoimaan rehellisesti omaa tapaa toimia esimerkiksi esihenkilönä tai johtoryhmän jäsenenä, sekä kehittymään roolissa jatkuvasti, hallitsemaan paremmin työtään ja aikaansa laadukkaammin. Coachattavat itse nostavat usein palautteissaan esiin sen, kuinka voivat paremmin ja työ on selkeämpää, jolloin he ovat myös organisaatiolle tuottavampia ja tehokkaampia työntekijöitä. Sairauspoissaolot ja työntekijävaihtuvuus vähenevät, kun työn kuormitusta vähennetään hallitusti coachingin avulla ja työn tekemisen tapoja optimoidaan yksilölle sopivalla tavalla.
Coaching ei ole terapiaa, joten vaikka aiheita ja tavoitteita luodaan menneeseen peilaten, tähdätään coaching-prosessissa aina eteenpäin. Ammattitaitoinen ja asiantunteva coach ei myöskään neuvo asiakkaita liikaa. Sparraus- ja mentorointityyppisessä keskustelussa coach voi jakaa hyviä käytänteitä ja ehdottaa asiakkaalleen toimintamalleja ja erilaisia tapoja tai menetelmiä. Puhtaassa coachingissa kuitenkin coach ja asiakas saavuttavat tavoitteet täysin asiakkaan omien huomioiden ja oivallusten kautta; coach tukee ja ohjaa avoimin, asiantuntevin kysymyksin ja asiakkaan oman pohdinnan kautta vaihtoehdot kirkastuvat ja vastaukset löytyvät. Lisäksi mielestäni kannattaa huomioida coachingin jatkuvuus organisaatiossa: Coachattavat usein vievät oppejaan mielellään valmentavan johtamisen kautta myös tiimeilleen ja kollegoilleen.
Kirjassa Jokainen tarvitsee mentorin (Ristikangas, Clutterbuck & Manner, 2014) kirjoittajien pohdinnoissa mentoroinnin, tuutoroinnin, coachingin ym. välillä huomioidaan coachingin rooli nimenomaan itseymmärryksen lisääjänä, jossa asiakkaan rooli on oppilaan sijasta oppija, jonka tulokset näkyvät tietojen sijaan taitoina ja suorituksessa. Tämä on erittäin hyvä huomio ja kuvaa hyvin coachingin suhdetta muihin ohjausmuotoihin.
Miksi coaching?
Coachingin voidaan nähdä olevan paitsi erittäin tehokas, myös hyvin taloudellinen tapa parantaa työntekijöiden hyvinvointia, esihenkilötaitoja ja henkilöstön tyytyväisyyttä.
Päivi Kupias nostaa kirjassaan Työnohajus ja coaching – Tukea työssä onnistumiseen (2022) esiin, kuinka tutkimusten mukaan coachingiin sijoitettu rahallinen panos maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Toki Kupiais tuo esiin myös sen, että coachingista saadut hyödyt ovat niin moninaisia, että ne eivät välttämättä näy suoraviivaisesti vaan välillisesti. Itseni on helppo yhtyä tähän, saamani asiakaspalautteet korostavat usein nimenomaan kuormituksen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähenemistä, työn tehokkuuden lisääntymistä ja selkeämpää sekä esimerkiksi tehokkaampaa tavoitejohtamista organisaatiossa.
Laadukkaasti toteutettu, asiantunteva coaching on aidosti vaikuttava ohjausmuoto. Aiemmin tekstissä mainitsemani markkinointijohtaja päättikin palautteensa sanoihin:
”Olen itsekin aivan yllättynyt, miten valtava vaikutus tällä oli lopulta.” Aiheiden ei lopulta tarvitse aina olla valtavan suuria, mutta kun työpöydällä olevat palapelin palaset asetellaan taidokkaasti juuri oikeille kohdille, on kuva selkeä ja mukavampi katsoa, kuin epämääräinen kasa erimuotoisia palasia sikinsokin pöydällä.
Harkitessaan miksi valita coaching tai miksi tarjota coachingia ohjausmuotona esimerkiksi esihenkilötyön tai johtoryhmätyöskentelyn tueksi kannattaa konkreettisten, yksilö- ja tiimikohtaisten hyötyjen lisäksi huomioida sen vaikutus myös työnantajamielikuvaan: reilusti suurin osa, ellei jopa kaikki, coachaukseen osallistuvista asiakkaistani ovat olleen erittäin tyytyväisiä siihen, että työnantaja on tarjonnut heille sellaisen mahdollisuuden ja sitä kautta ovat kertoneet myös olevansa sitoutuneempia työnantajaorganisaatioon ja kokevansa olevansa merkityksellisiä – tärkeitä työnantajalle. Ja me kaikki haluamme kokea olevamme tärkeitä.
Lähteet
Päivi Kupias: Työnohjaus ja coaching, tukea työssä onnistumiseen. Gaudeamus, 2022.
Ristikangas, Vesa, Clutterbuck, David & Manner, Jarmo: Jokainen tarvitsee mentorin. Kauppakamari, 2014.
Ota yhteyttä Päivi Kennilään
Täytä alla oleva yhteydenottolomake ja olemme sinuun pian yhteydessä. Yhteydenotto menee Päivi Kennilälle. Hän on sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.
