Psykologinen henkilöarviointi tarjoaa tärkeää tietoa kandidaatin päätöksenteon tueksi. Kandidaatti miettii monia kysymyksiä ennen valintaansa nykyisen ja uuden työnantajan välillä ja tässä vaiheessa henkilöarvioinnista saatu palaute voi tukea pohdintaa – olenko paras mahdollinen henkilö haettavaan tehtävään ja rekrytoivaan yritykseen.
Tämänkertainen blogini käsittelee henkilöarviointia juuri kandidaatin kannalta. Haastattelin kirjoitustani varten työpsykologi Lilli Sundvikia, jonka kanssa olemme tehneet Tuoconilla usean vuoden ajan yhteistyötä. Ammattimaisesti toteutettu henkilöarviointi vaikuttaa positiivisesti kandidaattikokemukseen, joten tähänkin vaiheeseen osana rekrytointia/suorahakua on tärkeää panostaa.
Mitä monimenetelmäisessä henkilöarvioinnissa saadaan selville?
Monimenetelmäinen henkilöarviointi sisältää monia testejä ja tehtäviä, joilla selvitetään henkilön persoonallisuutta, motivaatiorakennetta, ongelmanratkaisukykyä ja kognitiivisia valmiuksia. Tehtävässä menestymisen edellytyksiä kartoitetaan myös erilaisin simulaatioin tai työnäyttein. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu lisäksi keskustelu kandidaatin ja psykologin välillä.
Persoonallisuustesteistä käy ilmi esimerkiksi henkilön motivaatiorakenne, työtapa, psyyken lujuus sekä sosiaaliset taidot. Käytännössä persoonallisuustesteillä selvitetään mikä ihmistä motivoi, millä tyylillä vie asioita eteenpäin ja toimii työelämässä sekä miten kommunikoi ja viestii. Taustalla voi olla jokin teoria, kuten yleisesti käytetty viiden faktorin persoonallisuusteoria.
Ongelmanratkaisutehtävillä puolestaan mitataan älykkyyden rakennetta ja oppimiskykyä sekä yleisesti havainnon ja johtopäätösten teon nopeutta. Vastauksia saadaan myös siihen, miten rationaalisesti ja loogisesti henkilö ajattelee, miten joustavasti pystyy toimimaan erilaisissa muuttuvissa ja paineisissa tilanteissa sekä kykeneekö hyödyntämään intuitiotaan ja mielikuvitustaan ajattelussaan ja toiminnassaan.
Simulaatiot ja työnäytetyyppiset testit menevät lähemmäs työelämän tilanteita ja niissä selvitetään henkilön tapaa toimia tietyssä tilanteessa. Esihenkilötehtävissä voi olla kuvattuja johtamistilanteita, joita pitää arvioida sen mukaan, miten niissä itse toimisi tai työyhteisön pulmatilanteita, joita pitää lähteä selvittämään ja hoitamaan. Näissä on usein mukana työtehtävän substanssia ja mukana tehtäväpaketissa voi olla myös asiakkaan laatima spesifi harjoitus.
Tehtävien jälkeen on vuorossa kandidaatin ja psykologin välinen keskustelu, jota kutsutaan myös syvähaastatteluksi. Se on koko prosessin tärkein vaihe, koska se herättää yksittäiset testitulokset elämään. Keskustelun kautta saadaan ymmärrys kokonaisuudesta ja siitä mistä asiat kumpuavat, miksi ihminen on tehnyt jotain valintoja ja miten on tulkinnut tilannetta. Keskustelun avulla selviää myös ihmisen tausta, mihin on menossa ja mihin haluaa mennä sekä millainen käsitys on itsestään. Samalla kandidaatille tarjoutuu mahdollisuus pohtia tunnistaako testeistä piirtyvästä kuvasta itsensä vai ajatteleeko toisin.
Miten henkilöarvioinnin tuloksia voi hyödyntää itsensä ja osaamisensa kehittämisessä?
Henkilöarviointiin osallistuminen ja siitä saatu palaute tarjoaa kandidaatille mahdollisuuden avartaa itsetuntemustaan sekä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittymiskohteensa. Näin ollen se antaa myös suunnan itsensä ja osaamisensa kehittämiselle. Jo keskustelu psykologin kanssa avartaa omaa ajattelua, ei vain jäsennelty lopputulos. Keskustelussa pääsee puhumaan auki asioita ja miettimään eri teemoja erilaisista näkökulmista. Psykologi myös tarjoaa henkilölle uusia näkemyksiä haastaessaan kysymällä hankaliakin kysymyksiä. Siinä joutuu laittamaan omia ajatuksiaan uuteen näkövinkkeliin.
Henkilöarvioinnista saatava palaute on myös tärkeä tekijä itsetuntemuksen vahvistamisessa. Työelämässä kun ei useinkaan saada tarpeeksi palautetta, vaikka palautekäytäntöjä onkin olemassa. Sellaista palautetta ja ulkopuolista näkökulmaa, joita henkilöarviointi tarjoaa, olisi hyödyllistä saada useamminkin. Miltä asiantuntijasta näyttävät testien ja keskustelun perusteella vahvuuteni, osaamiseni ja kompetenssini? Entä millainen voisi olla urapolkuni vahvuuteni ja kehittymiskohteeni huomioituna? Henkilöarvioinnin tulokset antavat myös mahdollisuuden varmistaa, että työtehtävä on sisällöltään sellainen, jossa pääsee hyödyntämään monipuolisesti vahvuuksiaan. Suorahaussa on yleistä, että tehtävää voidaan ainakin jossain määrin räätälöidä henkilön vahvuuksien, tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Entä mihin sitten olisi hyvä kiinnittää huomionsa henkilöarviointiraportin saatuaan? Vahvuuksiin – niissä kun piilee se voima, jolla kehittymiskohteisiinkin on helpompi pureutua. Kuitenkin yleisempää on, että vahvuuksia ei sen enempää mieti, vaan katse kiinnittyy raportissa siihen, missä psykologi on nähnyt kehittämisen varaa tai puutteita. Ne eivät välttämättä ole lainkaan este tehtävässä pärjäämiselle, vaan ainoastaan huomioitavia asioita, jotka esihenkilö voi hyvällä valmentavalla otteellaan huomioida johtamisessaan. Jos kehittymiskohteista taas löytyy pullonkauloja etenemiselle, voidaan yhdessä esihenkilön kanssa keskustellen miettiä, miten niitä lähdettäisiin kehittämään. Hyödyllistä on tehdä toimintasuunnitelma, jossa paneudutaan muutamaan kehityskohteeseen kerrallaan – näin voimavaroja ei tule hukatuksi liian laajalle alueelle. Kehittämiskohdelistalta kannattaakin valita ne asiat, jotka eniten puhuttelevat ja joiden eteen oikeasti haluaa tehdä töitä päästäkseen omalla polullaan eteenpäin.
Työpaikan vaihtamispäätöksen kannalta henkilöarviointi tarjoaa mahdollisuuden pohtia, onko aidosti paras mahdollinen ns. fitti yritykseen ja ennen kaikkea ovatko tehtävä ja yritys minulle oikeita tässä hetkessä. Samoin on hyödyllistä pohtia, missä näkee itsensä uudella työnantajalla pidemmällä aikavälillä ja sopivatko omat tavoitteet yrityksen strategiaan. Tähän kaikkeen henkilöarviointi antaa kimmokkeita. Yhteensopivuus tehtävään ja yritykseen on olennaista pitkäaikaisen sitoutumisen kannalta. Samalla on hyödyllistä tarkastella, mitä uutta toisi yritykseen, miten vahvuudet pääsisivät loistamaan tehtävässä sekä miten pääsisi kehittymään itselle tärkeissä kehittymiskohteissa ja etenemään urapolulla. Tässä kohtaa on oikeutettua olla itsekäs, koska motivoituneena ja omaan tehtävässä menestymiseensä luottavana pääsee aidosti nauttimaan uusista haasteista ja antamaan itsestään parastaan!
