Hyvinvointi töissä ja kestävä tapa työskennellä lisää henkilöstön tuottavuutta pitkällä tähtäimellä, ja mielenterveys on korvaamaton osa työkykyämme.
Miten teillä ollaan arjessa läsnä? Onko sinulla esihenkilönä rohkeutta ja keinoja puuttua tiimin ja ihmisten kuormitukseen, työpaikkakiusaamiseen tai siihen, kun yksilö uupuu? Miten teillä suojellaan mielenterveyttä?
”Mihin et puutu, sen sallit”
Varhaisen tuen malleja on käytössä jokaisessa vähänkään isommassa organisaatiossa. On laskettu, montako sairauspäivää työntekijällä voi olla ennen kuin asia otetaan puheeksi. On mietitty, milloin kyseessä on tavoitteisiin nähden alisuoriutuminen, johon puututaan jne.
Edelliset ovat totta kai tärkeitä malleja ja ohjenuoria, mutta tärkeää on myös nähdä ja huomata ihminen alisuoriutumisen tai poissaolojen takana.
Mitä tiimiin ja ihmisille kuuluu? Onko joku muuttunut hiljaisemmaksi tai vetäytyvämmäksi, onko joku jäänyt toistuvasti pois yhteisestä kahvipöydästä? Tuntuuko jollain olevan hermo koko ajan kireällä ja stressi näkyy hänen kasvoissaan viikko viikolta? Onko jonkun työmäärä kasvanut sellaisiin mittoihin, ettei sitä voi hallita annetuilla resursseilla, vaikka ihminen ei sitä itse toisi esille – tai ehkä huomaisikaan itse ajoissa? Entä millainen keskusteluilmapiiri työyhteisössä vallitsee: Särähtääkö korvaan ikävää nokittelua tai muka-hauskoja huomautteluita toisia kohtaan?
Mikäli tällaista tiimissä esiintyy, miten siihen tulisi puuttua? Vanha johtamisviisaus kertoo, että ”mihin et puutu, sen sallit”, mikä on aivan totta. Jos esihenkilön tai johtajan roolissa huomaat, että työyhteisössäsi tapahtuu edellä mainittuja tai muita sinusta hankalalta tuntuvia asioita, silloin niihin kannattaa tarttua. Esihenkilön moninaisten roolien mukana tulee myös vastuu tiimistä ja sen ihmisistä. Sinulla on vastuu tarttua tilanteisiin, puuttua epäkohtiin ja kysyä tiimissäsi ”Mitä kuuluu?” ja pysähtyä myös kuulemaan vastaus.
On luonnollista, että etä- ja hybridijohtaminen tuovat tähän oman haasteensa, mutta vuorovaikutusta tiimin ja ihmisten kanssa ei voi jättää toteuttamatta vedoten siihen, ettemme tapaa livenä. Nykyaikaiset työvälineet tarjoavat mahdollisuuksia olla yhteydessä aktiivisesti ja tutustua ihmiseen sekä pitää yhteyttä yllä proaktiivisesti esihenkilöstä päin. ”Oveni on aina auki” tai ”Voit soittaa, jos tulee jotain” kaltaiset kehotukset harvemmin saavat ihmistä lähestymään esihenkilöä, kun tilanne on päällä, työ uuvuttaa tai jokin työssä tai työyhteisössä herättää jatkuvasti negatiivisia tunteita tai ajatuksia.
Hyvinvointi työssä ja kestävä tapa työskennellä lisää henkilöstön tuottavuutta pitkällä tähtäimellä
Usein törmää tilanteisiin, joissa uupumisen merkkejä on näkynyt jo pidempään ja esihenkilö on tietoinen liiallisesta kuormituksesta, mutta hänestä tuntuu, ettei hänellä ole keinoja tai mahdollisuuksia muuttaa tilannetta. Tällaisissa tilanteissa jokaisen organisaation ja esihenkilön tulisi kuitenkin miettiä keinoja; voisiko muokata henkilön työtä, jakaa vastuuta, lisätä resursseja jollain tavoin tai antaa vähän lisää siimaa. Jos pohdituttaa, miksi organisaation ja esihenkilön tulee tarttua tähän proaktiivisesti, voi kysyä, että kumpi on organisaatiolle lopulta tuottavampi työntekijä:
1. Hän, joka puskee ja puskee äärirajoillaan, kunnes tulee se aamu, kun ei enää puske. Kroppa, mieli ja lääkäri kertovat, että töihin ei nyt pystytä vähintään muutamaan kuukauteen. Uupumisesta toipumiseen ei myöskään riitä useinkaan muutama kuukausi, työteho on sairauslomalta palattaessa pitkään matalampi kuin tavallisesti. Työtehon lisäksi usein laskee myös työnimu ja inspiraatio, jolloin voimavarat riittävät työn suorittamiseen, ei siitä tykkäämiseen.
2. Hän, joka osoittaa uupumisen merkkejä työkuorman ollessa liian suuri liian pitkän aikaa. Tämä huomataan esihenkilön toimesta ja tilanteeseen puututaan. Henkilön kanssa otetaan asia puheeksi, kysytään, mikä helpottaisi. Sen jälkeen tehdään näitä helpottavia toimenpiteitä, vähennetään projekteja tai työmatkoja, jaetaan vastuuta, käydään läpi mikä kalenteria täyttää ja mihin aika töissä menee sekä miten tehtäviä voisi delegoida ja priorisoida. Henkilö ehkä tekee jatkossa vähän vähemmän tehtäviä päivässä tai viikossa kuin 1. vaihtoehdon henkilö, mutta hän tekee sen kestävällä tavalla. Organisaatio säästää sairauslomakuluissa, henkilö on tyytyväisempi työssään ja työteho on hyvä ja ennen kaikkea jatkuvaa.
Kuvainnollisesti, jos sinulla on heittokuutiollinen puuta, jolla tulisi pitää tulta yllä lämpöä ja valoa tuottamaan, kasaatko kaikki puut kerralla kokkoon ja nautit mahtavasta roihusta verrattain lyhyen aikaa, kunnes se sammuu ja jää vain hiiltyvä kasa? Vai pidätkö nuotiota yllä lisäämällä puuta pikkuhiljaa ja kohentelemalla tulta, kun edelliset palavat, että lämpöä ja valoa riittää ja puumäärä ei hupene hetkessä olemattomiin?
Ihmisen energiaa ja voimavaroja voi käyttää samoin; Isoina roihuina kerralla loppuun tai sopivissa määrin ja kestävämmällä tavalla.
Liiallisen kuormittumisen seurauksena syntyvän uupumisen lisäksi myös työpaikkakiusaaminen on iso mielenterveysriski. Kiusaaminen uuvuttaa ja aiheuttaa paljon kauaskantoisia, negatiivisia vaikutuksia niin yksilöön kuin tiimiin sekä työntekijäkokemukseen ja sitä kautta organisaation työnantajamielikuvaan.
Mikäli tiimissä esiintyy ikävää keskustelusävyä tai negatiivista kilpailua, suoranaista pahan puhumista tai juoruilua selän takana tai muuta vastaavaa, tähän on myös puututtava ennemmin kuin myöhemmin. Työpaikkakiusaaminen paitsi aiheuttaa vakavia seurauksia sen kohteelle, myös vaikuttaa koko tiimiin negatiivisesti. Harva jaksaa tai haluaa työskennellä paikassa, jossa toisille saa puhua miten vain, jonkun sanoja saa varoa tai joutuu pelkäämään, milloin itse joutuu silmätikuksi tai nokittelun kohteeksi. Näissä tilanteissa selitellään usein, että ”No se nyt vain on sellainen, ei siitä kannata välittää.” Mutta kun nimenomaan kannattaa ja pitää välittää niin, että puuttuu asiaan. Töissä jokaisen olisi voitava olla oma itsensä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että toisia kohtaan voisi käyttäytyä huonosti.
Jokainen tarvitsee tukea ja välittämistä, sillä mielenterveys on korvaamaton osa työkykyämme
Esihenkilön ei kannata jäädä tilanteisiin yksin. Pyydä mahdollisuuksien mukaan apua HR-osastolta, omalta esihenkilöltäsi tai johtoryhmästä. Huolehdi, että asioiden esille ottaminen tapahtuu lain mukaisesti ja oikealla tavalla, ihmisläheisesti ja välittäen. Huolehdi myös omasta jaksamisestasi ja asioiden purkamisesta luottamuksellisesti niin, etteivät asiat jää kuormittamaan vuorostaan sinua ja vaikuttamaan sinun työtehoosi ja hyvinvointiisi. Sinunkaan puitasi ei kannata roihuttaa kerralla loppuun!
Voimme johtaa asioita, projekteja, aikatauluja, asiakkuuksia ja deadlineja, mutta tärkeää on myös muistaa johtaa ihmisiä ja itseämmekin. Maailman mielenterveyspäivää vietetään tänään tiistaina 10.10., ja tämä onkin erittäin hyvä päivä pysähtyä miettimään, miten meillä ihan oikeasti välitetään ihmisistä ja suojellaan mielenterveyttä?
Jos blogi resonoi, niin minuun saa ja kannattaa olla yhteydessä. Rakennetaan yhdessä kestävä menestystarina.
Ota yhteyttä
Jos sinua kiinnostaa vaihtaa muutama sana aiheesta tai johtamisen kehittämisestä, voit ottaa minuun yhteyttä esimerkiksi kätevästi alla olevalla lomakkeella. Vastaan vuorokauden sisällä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.
