Nyt on lähtö -lause viittaa Suomessa suositun lauluntekijän Paula Vesalan menestyskappaleen nimeen. Blogini otsikon jatkolause on ihan omaa tuotantoani. Miksi nyt näin? Lukija tarvitsee varmaan hiukan rajausta ja jatkoselitystä. Rajataan työelämään Suomessa; miksi työntekijän ja yritysten näkökulmasta otsikon toteamus olisi hyvä ajatus?
Rehellisesti käsi pystyyn ne, jotka ovat pysähtyneet jossain kohtaan ajattelemaan, miten he oikein nykyiseen tai aikaisempaan työtehtävään ja yritykseen oikein ovat päätyneetkään. Lasken käteni jatkaakseni.
Usein tällainen ajattelu johtaa syvällisempään pohdintaan, jos sen hetkinen työ ei motivoi tai tuo tyytyväisyyden tunnetta. Taustalla voi olla oman työn arvostuksen puutetta, työ ei palkitse, tunne työn merkityksellisyydestä on alhainen tai oman osaamisen hyödyntäminen työtehtävissä on vähäinen. Syitä on varmasti useita muitakin. Työelämän isot muutokset pandemian säestämänä ovat edistäneet oman työelämän miettimistä.
Syvällisempi pohdinta johtaa usein irtisanoutumisen vaihtoehtoon. Maailmalla on ilmaantunut merkkejä tendenssistä, jossa irtisanoutumisen vaihtoehto on noussut pintaan useammin ja edennyt toteutumisiksi enenevässä määrin. Kuitenkin irtisanoutuminen on vakava paikka ja vaikka sitä ehkä harkitaankin nykyään paljonkin, usein ilman jonkinlaista katalyyttista vaikutusta lopputuloksena on jääminen nykyiseen tilanteeseen. Palaan myöhemmin tähän katalyyttiseen vaikutukseen.
”Irtisanoutuminen on vakava paikka ja usein ilman jonkinlaista katalyyttista vaikutusta lopputuloksena on jääminen nykyiseen tilanteeseen”.
Yritys on erilaisten sidosryhmien tavoitteellisen toiminnan yhteenliittymä. Nämä sidosryhmät ovat sidoksissa yritykseen: luovuttavat tietyn panoksen yrityksen toimintaan ja saavat siitä korvauksen laajasti ajateltuna.
Kun me pohdimme työntekijänä irtisanoutumista, me pohdimme omaa vaihdantasuhdettamme yritykseen. Saanko yritykseltä niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä työtyytyväisyyden tekijöitä? Onko työni motivoivaa? Ovatko näitä asioita luovat taustatekijät tasapainossa suhteessa siihen panokseen, mitä minä annan yritykselle?
Saman aikaisesti yritys tekee yrityssuunnittelua eli vaihdantasuhteiden sovittamista kaikkien sidosryhmäsuhteittensa kanssa. Yrityksen johto on se sidosryhmä, jonka tehtävänä on pitää yritys, sidosryhmärakenne, jatkuvasti toimivana ja koossa. Näin se joutuu ottamaan kantaa tavoitteellisen toiminnan eri ulottuvuuksiin.
Väitän, että tämän päivän työelämässä Suomessa yrityksen tärkein sidosryhmä on henkilöstö eli työntekijä, siis sinä. Suomi on pieni markkina ja meidän kansantaloutemme menestys riippuu merkittävästi kansainvälisen liiketoimintamme onnistumisesta. Meillä ei ole suuren kotimarkkinoiden tuomaa etumatkaa. Suomessa on monilla merkittävillä aloilla työvoimapula, vaikka talouskasvumme laahaa Euroopan alhaisimmilla tasoilla. Demograafisista tekijöistä johtuen tämä tilanne on osittain pysyvä ja jopa huononeva. Näissä olosuhteissa on olennaisen kriittistä, että me valjastamme parhaimman luonnonvaramme, työntekijöiden osaamisen, parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Yrityksen menestymisen tärkein tekijä on juuri siinä yrityksessä ja sillä hetkellä olevan henkilöstön panos eli se panoskokonaisuus, joka muodostuu mm. osaamisesta, taidoista, innovatiivisuudesta, työsuoritteista, johtamisesta. Tämä panos suhteessa muihin sidosryhmiin muodostaa sen vaihdantasuhteen, joka määrittelee yrityksen menestymisen.
”Suomi on täynnä osaamista, olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Miksi tämä ei heijastu Suomen työelämän menestymiseen eli työntekijöiden ja yritysten menestymiseen samassa suhteessa?”
Takaisin alkuun, Suomen työelämään eli työntekijään ja yritykseen ja miksi Nyt on lähtö -lause olisi hyvä asia. Suomi on täynnä osaamista, olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Miksi tämä ei heijastu Suomen työelämän menestymiseen eli työntekijöiden ja yritysten menestymiseen samassa suhteessa? Koska se osaaminen makaa aivan väärässä yrityksessä suhteessa siihen, mitä yrityksen markkinassa tapahtuu tai tulee tapahtumaan. Suomi -tasoisesti me alihyödynnämme työntekijöidemme ja yritystemme mahdollisuuksia ja siten myös estämme molempien menestymistä. Me työntekijöinä ja yritysten johto yrityksen edustajina olemme epäonnistuneet omassa tasapainosuunnittelussamme, keskimäärin.
Miten korjaamme tämän epätasapainon? Tarvitsemme kahdenlaista lääkettä. Ensimmäinen on mainitsemani katalyyttinen vaikutus. Työntekijä on keskimäärin varsin huonosti tietoinen siitä, mitä yhtäältä Suomen muissa yrityksissä tapahtuu ja toisaalta minkälaisia mahdollisuuksia yritykset pystyisivät tarjoamaan potentiaalisille työntekijöilleen, jos yritykset tietäisivät, millaista osaamista ja panosta on oikeasti tarjolla ja saatavissa.
”Tarvitsemme kahdenlaista lääkettä.”
Tiedonkulun parantamiseen ja työntekijän ja yritysten päätöksenteon aikaansaamiseksi on olemassa ammattitaitoisia suorahakupalveluja tuottavia yrityksiä. Osaavat suorahakupalveluja tuottavat yritykset tietävät, mitä Suomen yrityksissä tapahtuu, minkälaista osaamista he tarvitsevat ja missä se osaaminen on sekä ymmärtävät minkälainen yritys ammattitaidollisesti ja kulttuurillisesti on työntekijälle paras mahdollinen.
Kun sekä työntekijä ja yritys ymmärtävät näiden tekijöiden tärkeyden omista lähtökohdistaan ja hakeutuvat suorahakupalvelujen käyttäjiksi, ovi päätöksentekoon aukenee. Tämä tuo sen katalyyttisen vaikutuksen. Näin Nyt on lähtö -ajattelu tuottaa Suomelle paremman työelämäkokonaisuuden.
Toinen lääke on yrityksen johdon osaamisen lisääminen. Yritysten tulisi paremmin ymmärtää henkilöstönsä osaaminen, tyytyväisyys, motivaatio ja yrityksen kulttuurin suhde vallitsevaan toimintaympäristöön ja muihin sidosryhmiin. Yritysten tulee paremmalla johtamisella, vuorovaikutustaidoilla ja tarpeellisilla päätöksillä ylläpitää työtyytyväisyyden ja motivaatiotekijöiden taustatekijöitä. Käyttämällä ammattitaitoisia yritysvalmennuspalveluja tuottavia yrityksiä, yritykset parantavat johdon ja henkilöstönsä vuorovaikutustaitoja. Siten ne osaltaan rakentavat yrityksen kulttuuria paremmin sopivaksi vallitsevaan sidosryhmärakenteeseen ja vähentävät riskiä parhaiden työntekijöidensä hakeutumista muualle.
Ammattitaitoiset yritysvalmennuksia tuottavat yritykset analysoivat tarkasti asiakasyrityksensä sen hetkisen tilan, kehittämistarpeen ja tuottavat tähän tarpeeseen laadukkaita ratkaisuja, jotka tuottavat pitkäaikaisia hyötyjä. Kun yrityksen johto ymmärtää Nyt on lähtö -ajattelun taustatekijät, yritys voi kehittyä ja parantaa asemaansa markkinoilla.
Nyt on lähtö – ja se on hyvä asia.
