Seuraavassa on avattu polku muutosneuvotteluihin (tunnetaan monissa paikoin vielä vanhalla termillä YT-neuvottelut) ja näiden pohjalta mahdollisesti muodostuviin työnantajavelvoitteisiin vaihe vaiheelta. Tämä on viisiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa.
Huom. Klikkaamalla kuvaa näet isomman version.
Milloin aloittaa muutosneuvottelut?
Prosessi alkaa, kun yrityksessä todetaan tarve sopeuttaa toimintaa tuotannollis-taloudellisista syistä johtuen. Mikäli sopeutumisen arvioidaan johtavan lomautukseen, osa-aikaistamiseen, irtisanomisiin tai muutoin yksipuoliseen työsopimuksen muutokseen työnantajan puolelta, tulee työnantajan käydä läpi muutosneuvottelut työntekijöiden edustajan kanssa, kun organisaatiolla on vähintään 20 työntekijää. Yritys antaa kirjallisen neuvotteluesityksen ja kutsuu neuvotteluihin työntekijän edustajan, esimerkiksi luottamushenkilön tai henkilöitä. Neuvottelun tarkoituksena on selvittää, millaisilla toimilla tuotannolliset-taloudelliset haasteet voidaan ratkaista. Työnantajan edustajan tulee antaa neuvotteluesitys myös paikalliseen TE-toimistoon. Muutosturvan työnantajavelvollisuuksista tarkemmin täällä.
Muutosneuvottelut ja muutosturva
Muutosneuvotteluiden aikana työnantajapuoli viestii aktiivisesti neuvotteluiden etenemisestä. Yksityiskohtaisemman artikkelin muutosturvasta löydät täältä. Osana muutosneuvotteluita luodaan työllistymissuunnitelma, jossa määritellään keinot tukea irtisanottujen uudelleentyöllistymistä ja tähän soveltuvat työvoimapoliittiset keinot. Suunnitelma annetaan työntekijätahon edustajalle ja se tulee tehdä, kun irtisanomisen arvioidaan koskevan yli kymmentä henkeä. Yritys on velvollinen hankkimaan irtisanotuille ja yli viisi vuotta työskennelleille muutosturvakoulutusta tai valmennusta työllistymisen edistämiseksi. Valmennuksen arvo on yhden kuukauden palkkaa vastaava summa. Yritys voi kilpailuttaa palvelun useammalla tuottajalla ja kirjata työllistymissuunnitelmaan, millaiseen muutosturvakoulutukseen tai -valmennukseen se päätyy. Muutosturva-asiantuntijoista lisää täällä. Valmennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen jälkeen kahden kuukauden kuluessa. Painavasta syystä valmennus tai koulutus saadaan toteuttaa myöhemminkin. Organisaatio voi omalla päätöksellään tarjota samaa tai vastaavaa tukea myös niille irtisanotuille, joilla edellä kuvattu työssäoloehto (min. 5 vuotta) ei toteudu. Näin huolehditaan työnantajamielikuvasta ja tasapuolisuudesta hankalassa tilanteessa, kuitenkin taloudelliset realiteetit huomioiden.
Irtisanovalla organisaatiolla on myös velvollisuus tiedottaa irtisanottavia näiden muista oikeuksista edellä mainitun valmennuksen tai koulutuksen lisäksi. Irtisanotuilla on oikeus työllistymisvapaisiin, joiden määrä riippuu työsuhteen kestosta. Irtisanottu voi siis käyttää palkallisia vapaapäiviä työllistymistä edistävään toimintaan. Lisäksi irtisanotuilla on oikeus käyttää työterveyden palveluita 6kk työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen. Henkilöllä, jonka työssäolovelvoite päättyy irtisanomispäivään, tämä ajanjakso alkaa siis heti irtisanomisesta.
Yli 55-vuotiaiden irtisanomisen tuottamat lisävelvoitteet muutosneuvotteluissa
Lisäksi yli 55-vuotiaiden irtisanottujen työllistymistä turvaamaan on kaksi lisäkeinoa: ammatillisia valmiuksia tai yrittäjyysosaamista kasvattamaan tarkoitettu muutosturvakoulutus sekä kahden kuukauden palkkaa vastaava muutosturvaraha. Lisäturva toteutuu samoin ehdoin, kuin muutosturva yllä, eli vähintään 5 v. työsuhteen jälkeen, min. 30 hengen organisaatiossa. Työnantaja ilmoittaa irtisanotulle, että tämän tulee ilmoittautua TE-toimistoon viim. 60 päivän sisällä, jotta lisätuki toteutuu. Työllisyysrahasto hallinnoi muutosturvarahan maksua ja ilmoittaa kirjallisesti, kuinka suuri muutosturvamaksu tulee työnantajan maksettavaksi. Muutosturvamaksun määrä vaihtelee 0-2,9 kertoimella laskettuna muutosturvarahan määrästä. Maksu voi siten olla vähemmän tai enemmän kuin irtisanotun 55-vuotiaan kahden kuukauden palkka.
Toimintakyvyn ylläpito yritykseen jääville muutosneuvotteluiden päättyessä
On tärkeää huolehtia myös jatkavan organisaation toimintakyvystä ja hyvinvoinnista muutosneuvotteluiden päätteeksi. Laki ei suoraan säädä, millaista jaksamisen ja osaamisen kehittämisen tukea muille kuin irtisanotuille tarjotaan. Muutosneuvottelut ovat kuitenkin usein raskas prosessi, joka vaikuttaa toimintakykyyn ja yrityskulttuuriin pitkään, mikäli tuki jää heikoksi. Jatkavan organisaation tuki toteutetaan usein valmennuksen keinoin. Tavoitteena on tarjota turvallinen tila muutoksen käsittelyyn, järjestää työ uudella tavalla toiminnan muuttuessa sekä luoda tulevaisuususkoa jatkaviin tiimeihin. Kokemuksemme mukaan näin toimimalla, vakauttaa yritys normaalin arjen huomattavasti lyhyemmässä ajassa, mikä näkyy positiivisena tuloksena viivan alla.
Tuocon Oy lyhyesti
Tuocon on 2010 perustettu suorahaku- (headhunting), ulkoistus- (interim) ja muutosturvapalveluita sekä johtamisen valmennuksia tarjoava henkilöstöpalvelualan yritys. Liikevaihtomme oli 2022 1,7 miljoonaa euroa ja toimimme valtakunnallisesti seitsemällä paikkakunnalla. Meillä on toimipisteet Vantaalta Rovaniemelle, ja Turusta Imatralle. Tunnetuin palvelumme on laatutakuulla varustettu suorahaku, joita teemme vuosittain reilusti toistasataa. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Johanna Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.
Haluatko lisätietoa miten voimme auttaa muutosneuvotteluissa onnistumisessa?
Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella ja Ronja on sinuun pikimmiten yhteydessä, usein jo samana päivänä.
