Kuinka keskustella älykkäästi paineisissa tilanteissa?

Ihmiset ylittämässä katua Helsingissä.

Luin hiljattain Helena Åhmanin kirjan Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Se sai itsenikin paljon pohtimaan aihetta. Jokaisen meistä olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa tapaansa kommunikoida muissakin kuin painetilanteissa. Kuitenkin, painetilanteessa älykkään kommunikaation merkitys korostuu.

Meillä kaikilla on varmasti tullut vastaan keskustelutilanteita, jotka tuntuvat paineisilta. Hyviä esimerkkejä tällaisista on esimerkiksi tietyt työhaastattelutilanteet ja palkkaneuvottelut. Toki sillä on paljon merkitystä, että minkälaisella asenteella ja ymmärryksellä toinen kohdataan, ja parhaimmillaan keskustelu voi olla positiivinen kokemus.

Åhmanin mukaan painetilanne on tunnistettavissa monesti omasta tunteesta, mutta myös siitä, että:

  1. Faktoista ollaan eri mieltä
  2. Tunteet ovat pelissä
  3. Asia on jollekin osapuolelle merkityksellinen.

Mitä enemmän tunteet ovat keskustelussa mukana, sitä vähemmän faktapohjaiset perustelut auttavat. Ensin on käsiteltävä vallitseva tunne ja mietittävä mitä tarpeita sen takana piilee. Oli kyse sitten omista tai keskustelukumppanin tunteista ja tarpeista, on hyvä ymmärtää että ne vaikuttavat paljon keskustelutilanteessa. Ihmisten yleisimmät tarpeet tunteiden takana ovat:

  • Arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen tarve
  • Kuulumisen tarve
  • Onnistumisen tarve
  • Merkityksellisyyden tarve
  • Ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen tarve
  • Turvallisuuden tarve

Kun keskusteluun liittyy vahvasti tunteita, ja aihe tuntuu olevan merkityksellinen keskustelukumppanille, sitä enemmän vuorovaikutuksellisuuden luonnilla on merkitystä. On tärkeää kuunnella, olla läsnä, kysyä ja hankkia tietoa myös kysymättä, havainnoimalla.

Hyvän keskusteluyhteyden tielle tulee Åhmanin mukaan varsin usein ihmisen oma ego ja vahva tarve olla oikeassa. Keskustelu saatetaan myös nähdä vastakkainasetteluna: minä vastaan tuo toinen. Keskustelussa aletaan helposti pelata faktoilla: omien näkökulmien perustelut heitetään vastustajalle verkon toiselle puolelle, ja toinen vastaa omilla perusteluillaan takaisin. Tämä ei johda parhaimpaan lopputulokseen. Paineisessa keskustelussa on hyvä mennä keskustelukumppanin puolelle, eli pyrkiä ymmärtämään hänen näkemystään ja kokemusmaailmaansa. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla samaa mieltä, mutta toista on tärkeä ymmärtää. Kun toinen tuntee tulevansa kuulluksi ja hänen näkemyksensä huomioon otetuksi, keskustelusta saa todennäköisesti hedelmällisemmän.

Aivot tulkitsevat helposti vaativan keskustelutilanteen uhkatilanteeksi. Evoluution myötä meille on kehittynyt toimintatapa tällaiseen tilanteeseen: hyökkää, pakene tai jähmety. Adrenaliinia erittyy ja keho valmistautuu taistelemaan. Aivoalueet, jotka vaativat korkeamman tason päättelyä, saavat vähemmän verta, sillä sitä menee enemmän pakenemiseen tärkeille lihaksille. Suurimmat virheet tehdäänkin usein juuri paineisissa tilanteissa.

Åhman painottaa, että pelkkä tämän asian tiedostaminen ei kuitenkaan varmista sitä, että oikein toimiminen olisi mahdollista. Näitä tilanteita on kuitenkin mahdollista opetella ja sitä kautta keho ei koe paineisia keskusteluja niin uhkaavina. Mieleen kehittyy toistojen myötä tietty tapa toimia eri tilanteissa. Tässä on kuitenkin hyvä olla tarkkana: Vaikka omasta mielestä saattaakin tulla automaationa toistojen kautta tullut tapa toimia, jokainen tilanne ja keskustelu on kuitenkin ainutlaatuinen. On tärkeää keskittyä tilanteessa ja havainnoida keskustelukumppania ja sopeuttaa omaa kommunikointityyliä toiseen.

Jotta omaa toimintaa painetilanteessa pystyy kehittämään, on tärkeä pyrkiä tiedostamaan, että mitä itselle tapahtuu painetilanteessa ja miten sellaisissa toimii. On hyvä myös miettiä, että mitä keskustelussa tai tilanteessa tapahtuu kun paine siinä kasvaa. Omaan toimintaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka tunne- ja keskustelurohkeita olemme. Puhummeko asioista, silloin kun niihin olisi hyvä tarttua, vai olemmeko hiljaa. On paljon sellaisia tärkeitä keskusteluja, joita olisi hyvä käydä, mutta ei uskalleta. Uskaltamattomuudessa ei aina ole niinkään kyse asiasisällöstä, vaan enemmänkin pelätään keskustelun aiheuttamaa tunnereaktiota itsessä tai keskustelukumppanissa.

Paineisilta tuntuvia tilanteita saatetaankin monesti vältellä, mutta kun muistaa seuraavat asiat, on jo aika pitkällä: pidä omat puheenvuorot lyhyinä, pyri toisen kanssa samalle puolelle sekä pyri sanomaan, aina kun mahdollista, suoraan ja myötätunnon kautta.

Pysähdytään hetkeksi pohtimaan ja analysoimaan omaa tapaamme kommunikoida, ja mennään entistä keskusteluälykkäämpinä kohti huomista!

Palveluksessanne,

Yhteydenotto

Mikäli tahdot lisätietoja, olethan yhteydessä

Katso kaikki yhteystietomme