Tällä hetkellä kaikista informaatiolähteistä tulvivat aiheet linkittyvät lähes aina jollakin tavalla koronaan – joko suoraan tai välillisesti. Voiko blogiakaan kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta ilman, että tämä pandemia mainitaan? No eipä taida.
Pysähdyin ajattelemaan HR-trendejä vuonna 2021. Tietyt trendit ovat nousseet esiin asiakkaidemme liiketoiminnassa ja vaikuttavat siten keskeisesti myös meidän liiketoimintaamme. Nämäkin trendit taitavat jakautua aikaan ennen koronaa ja sen jälkeen. Seuraavassa avaan näistä kaksi, jotka nousevat meillä Tuoconissa esiin lähes päivittäin. Yhdessä asiakkaidemme kanssa olemme lähteneet tekemään näistä tunnistetuista trendeistä organisaatioiden menestyksen tukipilareita.
1. Työntekijäkokemuksen vaaliminen
Työntekijäkokemus on tällä hetkellä yksi kriittisimmistä strategisista kilpailueduista organisaatioille. Suorahaussa tämä tulee usein esiin keskusteluissa kandidaattien kanssa. Tutkimuksen mukaan organisaatioissa, joissa panostetaan työntekijäkokemukseen, työntekijäkohtainen tuottavuus voi olla jopa nelinkertainen. Tämä näkyy myös siinä, miten työntekijät kokevat yrityksen kasvun ja kehityksen suhteessa kilpailijoihin. Toisin sanoen työntekijäkokemus kasvaa samansuuntaisesti sen kanssa, miten positiivisiksi henkilöt arvioivat organisaation tulevaisuuden näkymät. Positiivinen työntekijäkokemus vaikuttaa meidän työssämme suoraan siihen, miten herkästi huippuosaajat ovat valmiita vaihtamaan uuteen organisaatioon ja kuinka hyvin heitä on mahdollista sitouttaaa. Epävarmuus kandidaattien mielissä on vaihdellut pandemian aaltojen mukaisesti. Siksi työntekijäkokemukseen panostaminen aidosti näkyy myös ulospäin ja maksaa itsensä varmasti takaisin. Etiketin omaisesti päälle liimattu somenäkyvyys tai nettisivuille kirjatut arvot eivät vielä täytä hyvän työntekijäkokemuksen tunnusmerkkejä. Työelämän tulevaisuuteen paneutuneen kirjailija ja futuristi Jacob Morganin (Morgan 2017) mukaan työntekijäkokemus tarkoittaa yrityksen kulttuurin sekä fyysisen ja teknologisen ympäristön johtamista. Työntekijä haluaa tulla johdetuksi kokonaisvaltaisesti ja pystyä vaikuttamaan yllä mainittuihin kolmeen osa-alueeseen. Kokemus on omakohtainen, koska ihmisten tunteet, käsitykset, asenteet ja käyttäytyminen ovat erilaisia. Organisaation on siis tunnettava työntekijänsä. Tunnetko sinä, yritysjohtaja, työntekijäsi aidosti ja pystytkö viestimään heille, mikä on yrityksenne olemassaolon tarkoitus ja juuri tämän yksilön kokonaisvaltainen merkitys organisaatiollenne?
2. Lähijohtajuus etäaikana sekä pandemian jälkeen – mistä muodostuvat uuden arjen pelisäännöt?
Kun vuosi sitten siirryttiin etäilyn aikaan nousi keskusteluun paljon se mitä tämä tarkoittaa johtamisessa. Alkuun koetettiin vain siirtää samat mallit uuteen aikaan, siinä onnistumatta. Etäjohtaminen on etäjohtamista ja lähijohtaminen on lähijohtamista. Nyt on jo pakostakin muotoutunut toimintamalleja etäjohtamiseen organisaatioissa. Itselleni nouseekin asiakkaiden kanssa keskusteluun useimmiten se, miten esihenkilöt ovat pysähtyneet tätä asiaa tarkastelemaan ja onko heille tarjottu osaamisen kehittämistä muuttuneessa toimintaympäristössä? Mitä etäjohtamisessa oikeasti johdetaan työaikaa ja työn lopputulosta – vai johdetaanko edelleen ihmistä? Meidän esihenkilövalmennuksissamme nämä teemat ovat tällä hetkellä aktiivisesti esillä. Olemme löytäneet keinoja valmentaa esihenkilöt työskentelemään ”etänä lähellä” ja aloittamaan jo valmistautumisen siihen, mitä he haluavat ottaa tästä mukaan organisaatioonsa tai tiiminsä kun pandemia vihdoin on ohi. Monen yritysjohtajan ja HR-johtajan suusta onkin kuulunut huoli sitä kohtaan, ettei vain ”valuta” uuteen normaaliin. Siksi tähän on erittäin tärkeää pysähtyä jo nyt – vaikka tilanne on vielä päällä. Esille on noussut myös huoli siitä, miten organisaatioissa aidosti oikeasti voidaan. Alkaako uuden ”normaalin arjen” mukana uusi uupumisen sairaspoissaolojen aikakausi? Tiedon kerääminen organisaation nykytilasta on tärkeää, jotta voidaan varmistaa tiimin tai organisaation tämän hetken tilanne ja toiveet uudesta arjesta. Tämä tarkoittaa uusia pelisääntöjä monelle eri osa-alueelle kuten johtamiseen, lähityöskentelyyn, toimistokäytänteisiin tai vaikka perehdyttämiseen.
Jos nämä yllä olevat aiheet pyörivät myös sinun pöydälläsi ja haluat sparrailla, niin otetaan etäkahvit tärkeän asian äärellä.
