Itsensä johtaminen on tällä hetkellä meillä paljon esillä valmennuksissa, olipa kyse sitten johtoryhmistä, esihenkilöistä kuin yksilöcoachingista. Voiko ihminen toimia loistavana johtoryhmän jäsenenä tai esihenkilönä, jos itsensä johtamisen taidot ovat hukassa? Muiden johtaminen alkaa aina itsensä johtamisesta. Tuoconin Mari Haapasaari kirjoitti itsensä johtamisesta yksilön henkilökohtaisesta näkökulmasta aiemmassa blogissa.
Itsensä johtamisen näkökulmia on varmasti monia, mutta tässä nostan esiin Pentti Sydänmaalakan ajatuksen. ”Hyvinvoinnin johtamisessa lähtökohtana on hyvä itsensä johtaminen. Se perustuu siihen, että tuntee itsensä, tietää omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ja pystyy näin pitämään hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä kykenee itse asettamaan rajat omalle työlleen.” Älykkäästi itseään johtavat esihenkilöt ovat varmasti myös avain organisaation menestykseen. Kun edellä mainittu toimii, pystyy toimimaan johtajan roolissa tasapainoisesti ilman liiallista kuormittumista.
Itsensä johtaminen vaatii jatkuvaa reflektointia ja oman tietoisuuden lisäämistä. Tällä hetkellä elämme jokaiselle johtajalle aivan uniikkia ajanjaksoa. Meillä ei ole mitään täysin samanlaista kokemusta historiassa, josta voisimme ammentaa suoraan vaihtoehtoja nykytilanteeseen. Asiantuntijan roolissa kukaan ei priorisoi työtä meidän puolestamme ja yhä harvemmin toinen määrittelee meille myöskään sitä mitä, milloin ja missä meidän tulisi oma työmme tehdä. Tämän vapauden toisella puolella meillä on kuitenkin vastuu, joka meidän pitää pystyä lunastamaan. Meidän tulee kyetä käyttämään aikamme vaikuttavasti, tehokkaasti ja fiksusti. Jokaisen meistä tulisi varsin itsenäisesti tunnistaa se osa työstämme, joka juuri tällä hetkellä pitäisi priorisoida niin oman työn, tiimin kuin organisaation kannalta kaikkein korkeimmalle. Onnistuuko sinulta ja johdettaviltasi priorisointi?
Erinomainen johtaja tunnistaa, miten tiimijäsenet itsensä johtamisen kokevat ja minkälaista tukea jokainen heistä itsensä johtamiseen kaipaa. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä varsinkaan nyt, kun pelaamme työelämässä monelta kohdin täysin uusin pelisäännöin. Olen kuullut useamman HR-johtajan suusta, miten heidän puoleensa käännytään ja pyydetään tukea. Kysyjä ei välttämättä kuitenkaan osaa tunnistaa ja sanoittaa, ”mitä minä tai tiimini juuri nyt tarvitsen?”. Jos oman työn kannalta on vaikea priorisoida tekemisiään, se näkyy varmasti turhautumisena ja hallinnan tunteen menettämisenä. Nyt on hyvä hetki johtajana käyttää aikaa ensinnäkin sen tarkasteluun, mikä oma kyvykkyys on itsensä johtamiseen ja toiseksi siihen, miten johdettavat kokevat itsensä johtamisen juuri tällä hetkellä. Monessa organisaatiossa ollaan näillä näppäimillä palaamassa osaltaan toimistoille ja tässä koen, että meidän johtajien ja esihenkilöiden osaaminen punnitaan. Olethan valmis johtamaan tiimiäsi huomioiden niin työn edellytykset, kuin yksilön mieltymykset hybridityössä?
Muutos ja hektisyys leimaavat työelämää poikkeuksellisen paljon. Minulle on jäänyt pysyvästi mieleen aikoinaan Esa Saarisen Pafos seminaarilla esiin tuoma näkökulma ” On niin paljon ajatuksia, ettei ehdi ajattelemaan”. Ehditkö sinä ajatella vai onko ajatuksia kerralla aivan liikaa? Itsenä johtaminen on jatkuvaa reflektointia, joten käytetään siihen joka päivä pieni hetki ja annetaan ajatuksille tilaa.