Olen turvassa, mutta olenko täysillä mukana?
Psykologisen turvan käsite on ollut ensimmäisen kerran esillä ja tutkimuksen kohteena jo 1960 luvulla. Se tuli laajasti tunnetuksi Googlen Project Aristotle -hankkeen myötä vuonna 2012. Googlen lähtökohtana oli tarve ymmärtää, mikä tekee yhdestä tiimistä muita tehokkaamman, kun jokaiseen tiimiin on kuitenkin valittu huipputekijät. Kaksi vuotta kestäneen, 180 tiimiin ja yli 200 haastatteluun perustuen kaikkein tärkeimmäksi tehokkuuden kriteeriksi nousi tiimin psykologinen turvallisuus. Ryhmän psykologinen turvallisuus on tärkeämpää kuin se, että ryhmään on valikoitu alan parhaat osaajat ja asiantuntijat. Muita tärkeitä menestystekijöitä olivat tutkimuksen mukaan selkeät tavoitteet ja luotettavuus, mutta psykologisen turvallisuuden kokeminen nousi tärkeimmäksi tekijäksi.
Data-analytiikka, laskentateho ja psykologinen turvallisuus
Organisaation tai tiimin toiminnan tehokkuuden mittaaminen on periaatteessa yksiselitteistä. Faktoihin perustuvien, numeraalisten mittareiden avulla voidaan osoittaa objektiivinen totuus kunkin tiimin tehokkuudesta. Mutta kun selvitetään eroavaisuuksia tiimien toiminnassa, käy ilmi, että tehokkuuden taustalla on jotakin niin hähmäistä kuin psykologinen turvallisuus. Jännittävää. Miten voidaan tehokkaasti huolehtia siitä, että tiimien psykologisen turvallisuuden taso on korkea? Data-analytiikan ja laskentatehon avulla löydettiin haaste: joissakin tiimeissä omien ajatusten esilletuonti ja avoin keskustelu ei ole yhtä luontevaa kuin toisissa, mikä vaikuttaa tiimin tehokkuuteen. Ja asetettiin tavoite: keskitytään kehittämään tiimien psykologista turvallisuutta. Mutta miten?
Resilienssi on jatkuvan kilpailukyvyn perusta
Psykologinen turvallisuus on lähisukulainen toisen mielenkiintoisen termin, resilienssin kanssa josta usein puhutaan myös toisella termillä ’muutoskyvykkyys’. VTT:n tutkimus vuodelta 2017 määrittelee sanan ’resilienssi’ seuraavasti;
”Organisaation kykyä sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä muutosta ennakoiden, että siihen reagoiden.”
Samaisessa VTT:n tutkimuksessa todetaan, että maksimaaliseen tehokkuuteen pyrkivän systeemin resilienssi on vähäistä. Mutta mitä on tehokkuus? Jokainen yksilö ja organisaatio tarvitsee molemmat: tehokkuuden ja resilienssin. Kysymys ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Mikä voisi olla tärkeämpää ihmisten yhteistyössä ja tiimien tehokkaassa toiminnassa kuin muutoskyvykkyys. Ympäröivät olosuhteet, sisällöt ja ihmiset muuttuvat jatkuvasti, muutosta on pystyttävä ennakoimaan ja siihen on kyettävä reagoimaan nopeasti. Ollaksemme tehokkaita jatkuvasti ja kiihtyvässä tahdissa muuttuvassa ympäristössä, meidän on hyödyllistä ymmärtää, että luottavainen ja välitön ilmapiiri, psykologinen turvallisuus, ei synny itsestään. Se vaatii jatkuvaa huomiota ja konkreettisia toimia.
Psykologinen turvallisuus käytännössä – kolme piirrettä
Psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu, kun työyhteisössä tai yhteisön toimintaympäristössä kohdataan suuria muutoksia. Teknologian kehittyminen on jo vuosikymmenten ajan muuttanut totuttuja rutiineja, haastaen tottumuksia ja mahdollistaen uusia, tehokkaampia työskentelytapoja. Viime vuosina globaali pandemia ja maailmanrauhan järkkyminen ovat ruokkineet yleistä epävarmuuden tuntemusta. Psykologinen turvallisuus työpaikalla ja sen myötä lisääntyvä työhyvinvointi ovat tämän päivän kilpailuvaltteja toimialasta, yrityksen koosta tai ulkoisista tekijöistä riippumatta. Miten psykologinen turvallisuus näkyy arjessa ja kuinka sitä voidaan parantaa? Psykologisen turvallisuuden tasoa voidaan arvioida kolmen osa-alueen kautta
1. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä tehdään virheitä
Ihmiset tekevät virheitä. Joskus virheet ovat kohtalokkaita. Virheisiin voidaan suhtautua työyhteisössä kieltävästi tai sallivasti. Virheiden kieltäminen ja ankara suhtautuminen virheisiin ei vähennä virheiden tekemistä, vaan päinvastoin. Miksi? Koska virheet kieltävässä ympäristössä virheet piilotetaan ja jäljet peitetään, eikä toisten tekemistä virheistä opita. Salliva suhtautuminen virheisiin on psykologisen turvallisuuden keskeinen elementti ja kivijalka, virheitä ei tarvitse pelätä tai hävetä. Virheet ovat uusien taitojen oppimisen ja toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta välttämättömiä.
2. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan kysyä ja kyseenalaistaa
Kysymysten esittäminen on työyhteisön tapa hankkia tietoa ja ymmärrystä asioista. Vakaassa ja turvallisessa ympäristössä kenenkään ei tarvitse pelätä tyhmien kysymysten esittämistä, koska tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Uudet työntekijät tai tiimiläiset pääsevät nopeasti osaksi työyhteisöä ja he tuovat uusia, arvokkaita näkökulmia totuttuihin tapoihin ja rutiineihin. Totuttujen tapojen kyseenalaistaminen auttaa kehittämään uusia näkökulmia ja löytämään tehokkaampia ratkaisuja ongelmiin. Järkevä ja tarkoituksenmukainen kyseenalaistaminen edistää myös mielenkiintoa ja innostusta uusien asioiden oppimiseen sekä edistää henkilökohtaista ja yhteisöllistä kehitystä.
3. Ideointi on vilkasta, kun psykologisesta turvallisuudesta pidetään huolta
Menestyvän yrityksen henkilöstö on sitoutunut kokonaisvaltaisesti omana itsenään työhönsä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Työntekijät kokevat merkityksellisyyttä ja heidän motivaationsa työn tekemiseen on korkea. Ihmiset kokevat sitoutumisen, riskien ottamisen ja luovien ideoiden esittämisen turvalliseksi, koska psykologisesti turvallisessa työyhteisössä toteutuvat seuraavat piirteet:
- Avoin ja luottavainen ilmapiiri: Työntekijät voivat jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan ilman pelkoa kritiikistä tai hylkäämisestä.
- Rohkaisu kokeilla ja erehtyä: Työyhteisö, joka rohkaisee kokeilemaan uusia asioita ja hyväksyy virheet osana oppimisprosessia, lisää luovuutta ja ideointia.
- Monimuotoisuus ja erilaiset näkökulmat sallitaan: Monipuoliset ja erilaiset näkökulmat lisäävät mahdollisuuksia löytää uusia ja erilaisia ratkaisuja ongelmiin.
- Jatkuva kehitys ja oppiminen: Työyhteisö, joka pyrkii jatkuvasti kehittämään ja oppimaan uutta, lisää ideointia ja luovuutta.
- Esimiehen tuki ja sitoutuminen: Esimiehen tuki ja sitoutuminen luovaan prosessiin lisää motivaatiota ja kannustaa työntekijöitä esittämään ja kehittämään ideoitaan.
Tehokkuuden paradoksi
Tutkimustieto osoittaa, että tehokkaan tiimin taustalla on ’tehoton’ toimintatapa. Sen sijaan, että mentäisiin suoraan asiaan ja pysyttäisiin siinä, tulisi ihmisten välisissä kohtaamisissa – myös työyhteisöissä – kyetä rönsyilemään. Ihmiset voivat keskustella tiimipalavereissa avoimesti työhön liittyvien asioiden lisäksi omasta terveydentilastaan ja muista tärkeistä, henkilökohtaisista asioistaan. Omista virheistä keskusteleminen on sallittua ja turvallista, yhtä lailla kuin henkilökohtaisista asioista puhuminen. Ja miksi ei olisi? En henkilökohtaisesti usko voivani olla kovin tehokas, jos en tee työtä tosissani. Työni luonne vaatii minulta suorittamisen lisäksi luovuutta, vuorovaikutustaitoja, kykyä asettua toisen asemaan, tunteiden hallintaa ja monia muita keskeisiä ihmisyyden taitoja. Käsitykseni mukaan suuri osa nykypäivän työtehtävistä ovat kokonaisvaltaisesti vaativia. Sellaisia, joissa työn ja vapaa-ajan erottaminen tarkasti omiin lohkoihinsa ja aikaikkunoihinsa on mahdotonta. Työ on yksi tärkeä komponentti minulle keskeisessä kokonaisuudessa nimeltä oma elämä. Tässä suhteessa en toivo enkä usko olevani mitenkään erityinen: onhan ihminen psykofyysissosiaalinen kokonaisuus!
Tiimi ja yritys joka epäonnistuu ja oppii, myös toimii, onnistuu ja kehittyy. Kaiken taustalla on hyvä psykologinen turvallisuus. Autamme Tuoconilla turvallisten ja tuloksellisten tarinoiden toteutumisessa. Monta tarinaa on jo saanut alkunsa, onko sinun seuraava? Ota yhteyttä, katsotaan voisimmeko olla avuksi.
Tuocon Oy lyhyesti
Tuocon on 2010 perustettu suorahaku- (headhunting), ulkoistus- (interim) ja outplacement-palveluita sekä johtamisen valmennuksia tarjoava henkilöstöpalvelualan yritys. Liikevaihtomme oli 2022 1,7 miljoonaa euroa ja toimimme valtakunnallisesti seitsemällä paikkakunnalla. Meillä on toimipisteet Vantaalta Rovaniemelle, ja Turusta Imatralle. Tunnetuin palvelumme on laatutakuulla varustettu suorahaku, joita teemme vuosittain reilusti toistasataa. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Johanna Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.
