Psykologinen turvallisuus – mitä se on?

Ihmiset ylittämässä katua Helsingissä.
Psykologinen turvallisuus Tuocon

Olipa kerran turvallinen työpaikka, jossa mikään ei muuttunut 

Käynnissä on vuosineljänneksen perinteinen kokoontuminen, istun takarivissä. En tajua, miksi meidän yrityksemme johtajat puhuvat niistä asioista, joista he nyt puhuvat koko porukalle. Heidän esiintymisensä on sujuvaa, tyylikästä ja näennäisen kepeää, mutta vakaata. Puheen ja esitysten sisältö ovat minulle sanojen helinää. Numeroita, lainauksia ja fraaseja. Onko tämä viihdettä? Katselen ympärilleni. Suurin osa porukasta näyttää seuraavan esitystä puolihuolimattomasti. Koitan sopeutua joukkoon parhaani mukaan, vaikka mieli tekisi nousta ylös ja kysyä, mistä te puhutte? Eihän noilla asioilla ole mitään tekemistä todellisen elämän ja tämän työn kanssa. Sen verran olen kuitenkin oppinut vuosien varrella, että tässä kohtaa en sano mitään. Jotkut asiat kannattaa pitää omana tietonaan. Avoin puhe ei ole aina turvallista, ’avautuminen’ voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Ahaa, sieltähän se tuli. ’Vuosittaiset’ YT:t on alkamassa. Olihan tässä palaverissa jotain asiaakin.. 

Olen turvassa, mutta uskallanko ilmaista itseäni? 

Psykologisen turvan käsite on ollut ensimmäisen kerran esillä ja tutkimuksen kohteena jo 1960 luvulla. Se tuli laajasti tunnetuksi Googlen Project Aristotle -hankkeen myötä vuonna 2012. Googlen lähtökohtana oli tarve ymmärtää, mikä tekee yhdestä tiimistä muita tehokkaamman, kun jokaiseen tiimiin on kuitenkin valittu huipputekijät. Kaksi vuotta kestäneen, 180 tiimiin ja yli 200 haastatteluun perustuen kaikkein tärkeimmäksi tehokkuuden kriteeriksi nousi tiimin psykologinen turvallisuus. Ryhmän psykologinen turvallisuus on tärkeämpää kuin se, että ryhmään on valikoitu alan parhaat osaajat ja asiantuntijat. Muita tärkeitä menestystekijöitä olivat tutkimuksen mukaan selkeät tavoitteet ja luotettavuus, mutta psykologisen turvallisuuden kokeminen nousi tärkeimmäksi tekijäksi. 

Data-analytiikasta ja laskentatehosta apua tutkimustyöhön

Organisaation tai tiimin toiminnan tehokkuuden mittaaminen on yksiselitteistä. Faktoihin perustuvien, numeraalisten mittareiden avulla voidaan osoittaa objektiivinen totuus kunkin tiimin tehokkuudesta. Mutta kun selvitetään eroavaisuuksia tiimien toiminnassa, käy ilmi, että tehokkuuden taustalla on jotakin niin hähmäistä kuin psykologinen turvallisuus. Jännittävää. Miten voidaan tehokkaasti huolehtia siitä, että tiimien psykologisen turvallisuuden taso on korkea? Data-analytiikan ja laskentatehon avulla löydettiin haaste: joissakin tiimeissä omien ajatusten esilletuonti ja avoin keskustelu ei ole yhtä luontevaa kuin toisissa, mikä vaikuttaa tiimin tehokkuuteen. Ja asetettiin tavoite: keskitytään kehittämään tiimien psykologista turvallisuutta. Mutta miten? 

Muutoskyvykkyys on jatkuvan kilpailukyvyn perusta 

Psykologinen turvallisuus on lähisukulainen toisen mielenkiintoisen termin, resilienssin kanssa. VTT:n tutkimus vuodelta 2017 määrittelee sanan ’resilienssi’ seuraavasti;

Organisaation kykyä sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä muutosta ennakoiden, että siihen reagoiden.”

Osuvin löytämäni resilienssi -sanan käännös suomenkieliseksi sanaksi on muutoskyvykkyys. Samaisessa VTT:n tutkimuksessa todetaan, että maksimaaliseen tehokkuuteen pyrkivän systeemin resilienssi on vähäistä. Mutta mitä on tehokkuus? Jokainen yksilö ja organisaatio tarvitsee molemmat: tehokkuuden ja muutoskyvykkyyden. Kysymys ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Mikä voisi olla tärkeämpää ihmisten yhteistyössä ja tiimien tehokkaassa toiminnassa kuin muutoskyvykkyys. Ympäröivät olosuhteet, sisällöt ja ihmiset muuttuvat jatkuvasti, muutosta on pystyttävä ennakoimaan ja siihen on kyettävä reagoimaan nopeasti. Ollaksemme tehokkaita jatkuvasti ja kiihtyvässä tahdissa muuttuvassa ympäristössä, meidän on hyödyllistä ymmärtää, että luottavainen ja välitön ilmapiiri, psykologinen turvallisuus, ei synny itsestään. Se vaatii jatkuvaa huomiota ja konkreettisia toimia. 

Tehokkuuden paradoksi 

Tutkimustieto osoittaa, että tehokkaan tiimin taustalla on ’tehoton’ toimintatapa. Sen sijaan, että mentäisiin suoraan asiaan ja pysyttäisiin siinä, tulisi ihmisten välisissä kohtaamisissa – myös työyhteisöissä – kyetä rönsyilemään. Ihmiset voivat keskustella tiimipalavereissa avoimesti työhön liittyvien asioiden lisäksi omasta terveydentilastaan ja muista tärkeistä, henkilökohtaisista asioistaan. Myös omista virheistä keskusteleminen on sallittua ja turvallista, yhtä lailla kuin henkilökohtaisista asioista puhuminen. Ja miksi ei olisi? En henkilökohtaisesti usko voivani olla kovin tehokas, jos en tee työtä tosissani. Työni luonne vaatii minulta suorittamisen lisäksi luovuutta, vuorovaikutustaitoja, kykyä asettua toisen asemaan, tunteiden hallintaa ja monia muita keskeisiä ihmisyyden taitoja. Käsitykseni mukaan suuri osa nykypäivän työtehtävistä ovat kokonaisvaltaisesti vaativia. Sellaisia, joissa työn ja vapaa-ajan erottaminen tarkasti omiin lohkoihinsa ja aikaikkunoihinsa on mahdotonta. Työ on yksi tärkeä komponentti minulle keskeisessä kokonaisuudessa nimeltä oma elämä. Tässä suhteessa en toivo enkä usko olevani mitenkään erityinen: onhan ihminen psykofyysissosiaalinen kokonaisuus! 

Tiimi ja yritys joka välillä epäonnistuu, myös onnistuu ja tekee paljon. Kaiken taustalla on hyvä psykologinen turvallisuus. Autamme Tuoconilla turvallisten ja tuloksellisten tarinoiden toteutumisessa. Monta tarinaa on jo saanut alkunsa, onko sinun seuraava? Ota yhteyttä, katsotaan voisimmeko olla avuksi.

Yhteydenotto

Mikäli tahdot lisätietoja, olethan yhteydessä

Katso kaikki yhteystietomme